Mä en voi ymmärtää, miten nää viikot vierii menemään niin nopeeta vauhtia? Mulla on vähän ristiriitainen olo täällä olemisesta. Oon tosi kiitollinen, että sain koskaan mahdollisuuden kokea tän. En koskaan antaisi pois sitä kaikkea kasvamista ja oppimista, mikä täällä on tapahtunut. Silti tuntuu, etten oo ollut tarpeeksi aktiivinen täällä ollessa - sitä ei auttanut sen faktan tajuaminen, että joulun jälkeen takas tultaessani jäljellä on enää muutama viikko. Pelkään, että täältä lähtiessä nämä kuukaudet tuntuvat enää vain unelta.
Oon yrittänyt tehdä mahdollimman paljon vapaa-ajalla - samalla kuitenkin nauttinut tästä kiireettömästä ja stressittömästä elämästä. Ja siihen osana kuuluu, etten stressaa joidenkin tiettyjen paikkojen näkemisestä. Lontoossa asuminen on mahdollisuus mennä ja kokea paljon asioita, mutta samalla vaarana on jäädä kotiin lojumaan ja tuntea olonsa hyvin yksinäiseksi. Kukaan ei tule patistelemaan ulos.
Mulle tää vuosi on ennen kaikkea antanut paljon perspektiiviä elämään. Mulla ei oo koskaan ollut sellaista oloa, että "haluan pois Suomesta/haluan ulkomaille" - mutta täällä oon sopivasti määrin kiinnostunut matkustelusta, kuitenkin tietäen että haluan elämäni asua Suomessa. Musta on ihanaa nähdä, kuinka samanlaisia ihmiset ympäri maailmaa loppupeleissä ovat ja miten käyttäytyminen eroaa kulttuurista opittujen normien vuoksi. Tunnen nykyään suurempaa yhteenkuuluvuutta koko maailman kanssa. Ja unohtamatta tietenkään englannin kielen kehitystä ja itsevarmuutta kohdata ihmisiä.
Oon muuten törmännyt tositosi usein suomalaisiin täällä ja oonkin ollut ihan vakuuttunut siitä, että universumi yrittää viestiä mulle jotain. Emilia on vaan nauranut Lontoon olevan suosittu turistikaupunki, mutta mä törmään suomalaisiin ihan oikeasti kaikkialla - jopa mun kodin vieressä (just eilen hostisän kanssa puhuttiin, että tämä Lontoon alue on poikkeuksellisen täynnä perienkkulaisia) hyppäsi samalla pysäkillä bussista pois suomalainen perhe sunnuntai-iltana. Oon yli puolille mun törmäämistä suomalaisista aina mennyt höpöttämään jotain, joten odotan innolla Suomeen palaamista ja vielä hieman sosiaalisempaa itseäni kohtaamassa suomalaisia. Heh.
Missäköhän ovat kaikki ne päivät "42 päivää Suomeen" ja "10 päivää Suomeen" välissä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti