Hengissä ja parempivointisempana kuin pitkään aikaan!

Palasin koto-Suomeen päälle viikko sitten - yllättämällä porukat neljä päivää ennen heille kertomaani "paluupäivää". Yllätys onnistui oikein hyvin ja olin todella helpottunut kotiin (vaikkakin uuteen sellaiseen) päästyäni, mutta olo oli vähän masentunut ensimmäisten päivien ajan. Äiti totesi, että johtuu niin monista muutoksista ja taisi olla oikeassa, sillä nyt mulla on parempi olo kuin aikoihin. Oon saanut paljon kyselyitä kavereilta sun muilta, että oonko mä täällä nyt jäädäkseni vaiko vielä lähdössä takas Lontooseen. Toki asiaa saattaa hämmentää se, etten ilmottanut somessa kenellekään paluustani tai että olin kuusi viikkoa sitten Suomessa kolmen viikon ajan... Noh, täällä olen ja pysyn, ja hyvä näin. Päällimmäiset fiilikset mun au pair ajastani ovat positiiviset, mutta kyllä se ulkomailla yksin asuminen oli mulle sen verran rankkaa, etten pidempään olisi pystynyt poissa olemaan.

Aioin toteuttaa blogissa vielä muutamia aihepostauksia mm. yleisesti siitä millaista on olla au pair. Saa heittää ehdotuksia tai toiveita, jos haluatte mun kirjottavan jostain tietystä asiasta! Nyt täällä Suomessa uudet tuulet puhaltaa ja tosi nopeasti on alkanut asiat selkiytymään. Toki mulla oli jo Lontoossa aikaa miettiä, että mitä tekisi tässä kevään/kesän aikana. Oon käynyt jo yhdessä haastattelussa kesätöitä varten, menossa vanhalle lukiolle puhumaan aupairuudesta, tekemään sijaisuuksia kunnan päiväkoteihin (jos on tarvetta) ja ennen pääsykokeisiin valmistautumista kerkeen tekee vielä viikonloppureissun Viroon Amandan kanssa. Oon tosi innoissani, että oon taas saanut vauhtia liianeilla hyppimiseen, jos tätä mielikuvaa käyttäisin vielä uudelleen!

Lontoo-aika on vielä niin lähellä historiassa, etten osaa kirjottaa siitä enempää toistamatta itseäni. Siksipä pikapäivitys hengissä olemisestani ja palaillaan. :-)